Tekijänoikeuslain hallituksen esitysluonnos

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt kommentoitavaksi uuden tekijänoikeuslain hallituksen esitysluonnoksen. Luonnosta voi kommentoida valtioneuvoston lausuntopalvelussa 30.10.2021 saakka. Varsinainen hallituksen esitys tekijänoikeuslaista annettaneen eduskunnalle joulukuussa 2021. Alla muutamia kysymyksiä ja vastauksia aiheesta.  

Uuden tekijänoikeuslain hallituksen esitysluonnos on kommenteilla  – mistä on kyse?

Tekijänoikeuslain muutoksen pohjana on direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (ns. DSM-direktiivi), joka hyväksyttiin EU:ssa huhtikuussa 2019. Direktiivin tavoitteena oli modernisoida tekijänoikeuslainsäädäntöä, saattaa se vastaamaan digitaalisen maailman vaatimuksia ja toteuttaa hyvin toimiva tekijänoikeuksien eurooppalainen markkina. Direktiivillä ei niinkään luoda uusia oikeuksia luovan työn tekijöille, vaan tarkoituksena on varmistaa, että nykyiset oikeudet toteutuvat paremmin. 

Suomessa tekijänoikeuslakiuudistushankkeeseen on yhdistetty verkkolähetysdirektiivin kansallinen toimeenpano. Verkkolähetysdirektiivi sisältää säännöksiä, jolla edistetään tekninen kehitys huomioiden TV- ja radio-ohjelmien rajat ylittävää lähettämistä ja edelleenlähettämistä EU:n sisämarkkinoilla.  

Mitkä ovat suurimpia DSM-direktiivin muutoksia? 

DSM-direktiivin tarkoituksena on muun muassa turvata tekijänoikeuksien toteutuminen internetissä, parantaa oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksia harjoittaa oikeuksiaan verkkoympäristössä, vahvistaa käyttäjien mahdollisuuksia hyödyntää teoksia mm. opetuksessa, tiedonlouhinnassa ja kulttuuriaineistojen saataville saattamisessa sekä taata ilmaisunvapauden säilyminen verkkoalustoilla. 

Huomiota DSM-direktiivin valmistelussa saivat erityisesti direktiivin artiklat 15 ja 17. Artikla 15 käsittelee lehtikustantajien lähioikeutta ja sen on tarkoitus mahdollistaa sisällöntuottajien saavan korvauksen alustapalveluilta, jotka jakavat oikeudenhaltijoiden sisältöä. Artikla 17 edellyttää alustapalveluiden, kuten Googlen, Youtuben, Facebookin ja Twitterin, poistamaan tekijänoikeutta loukkaavat sisällöt ja sopimaan oikeudenomistajien kanssa sisältöjen käytöstä.  

Mitkä ovat tekijänoikeuslain keskeisimpiä uudistuksia? 

Tekijänoikeuslakiuudistuksen tarkoituksena on sisällyttää DSM-direktiivi ja verkkolähetysdirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Esitys sisältää ehdotuksia seuraavista aihepiireistä: 

• Yhteiskunnallisesti merkittävä teosten käyttö, kuten käyttö tiedonlouhinnassa, opetuksessa ja tutkimuksessa, kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja saataville saattamiseksi sekä sananvapauden ja uuden luomisen turvaamiseksi. 
• Televisio- ja radio-ohjelmien lähettäminen ja edelleenlähettäminen uudet toimintatavat ja jakelukanavat huomioiden. 

• Tekijänoikeuden laajennettuun kollektiiviseen hallinnointiin perustuvan sopimuslisenssijärjestelmän mukauttaminen DSM-direktiivin vaatimuksiin. 
• Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden suojaaminen sopimussuhteissa. 
• Kuvatallenteelle tallennettujen esitysten tekijänoikeudellisen suojan laajentaminen. 
• Sanoma- ja aikakauslehtien uusi lähioikeus. 
• Tekijänoikeuden toimeenpanon vahvistaminen, sisällön tuottajien oikeusaseman parantaminen ja verkkosisällönjakopalveluiden tarjoajien vastuun lisääminen tekijänoikeutta loukkaavasta aineistosta. 

Mitkä ovat merkityksellisiä asioita radioyrityksille? 

1. Alustapalveluille vastuu niillä jaetusta sisällöistä 

Tekijänoikeuslakiuudistuksessa oikeudenhaltijoiden asema suhteessa verkkosisältöpalvelutarjoajiin vahvistuu. Ns. arvokuiluksi kutsuttu ilmaisu on syntynyt siitä, että alustat ovat voineet aiemmin hyödyntää liiketoiminnassaan korvauksetta tekijänoikeuden alaisia sisältöjä, kuten musiikkia, jolloin luovien sisältöjen taloudellinen arvo on siirtynyt niiden tekijöiltä alustoille. Direktiivissä, ja sen myötä tekijänoikeuslaissa, arvokuilua kavennetaan asettamalla alustapalvelut vastuuseen niillä jaetuista sisällöistä. Verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien on saatava oikeudenhaltijoilta lupa palveluunsa ladattavaan sisältöön. Jos lupaa ei myönnetä, niiltä tarvitaan toimia luvattoman verkkoon lataamisen estämiseksi.  

2. Lehtikustantajan lähioikeus 

Esitys sisältää lehtikustantajan lähioikeuden, jonka tavoitteena on paitsi lehtikustantajien investointien suoja epäreilulta kilpailulta myös luotettavan tiedon vaaliminen ja valeuutisten torjunta. On kuitenkin huomattava, että monet mediayhtiöt, kuten radioyhtiöt, tuottavat journalistista sisältöä, joka on verrattavissa sanoma- ja aikakauslehtien tuottamaan journalistiseen sisältöön. Nyt kommenteilla olevassa hallituksen esitysluonnoksekssa ei ole ehdotettu, että  lähioikeus koskee sanoma- ja aikakauslehtien ohella radion ja television verkkosivuilla julkaistuja journalistisia sisältöjä. RadioMedian kannan mukaan lähioikeutta ei ole syytä rajata koskemaan vain tiettyjä julkaisijatahoja vaan asiaan tulisi ottaa media- ja teknologianeutraali lähestymistapa ja sisällyttää myös esim. radion ja television verkkosivuilla olevat julkaisut oikeuden piiriin. 

3. Kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelu 

Esitys sisältää nykyistä lakia tarkemman säännöksen tekijänoikeuden luovutusta koskevan kohtuuttoman sopimusehdon sovittelusta. Sopimusehto voi koskea esimerkiksi korvausta. Säännöksen mukaan kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, teoksen kaupallinen arvo ja korvauksen määräytymistapa, tekijän luova panostus teokseen kokonaisuutena, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. Esitysluonnoksen perusteluissa on lausuttu, että jos korvauksista on sovittu kollektiivisesti, ei lähtökohtaisesti ole olemassa tarvetta sellaiselle heikomman sopimusosapuolen suojalle, johon DSM-direktiivi perustuu. Näin ollen säännöksen merkitys jäänee radiotoimialalle vähäiseksi, mutta on tärkeää, että jatkovalmistelussa edelleen tuetaan sopimusvapauden ja sopimusten pysyvyyden toteutumista. Yrityksille on tärkeää voida luottaa siihen, mitä on sovittu. 

4. Raportointivelvollisuus uutena asiana lakiin 

Lisäksi ehdotus sisältää säännöksen, joka koskee selvitystä teoksen kaupallisesta hyödyntämisestä. Säännöksen mukaan alkuperäisellä tekijällä on oikeus hyvän tavan mukaisessa muodossa ja laajuudessa saada selvitys teoksen kaupallisesta hyödyntämisestä siltä, jolle hän on luovuttanut oikeutensa. Radioyritysten osalta on keskeistä, etteivät raportointiin liittyvä hallinnollinen taakka ja sitä kautta kustannukset kasva. Onkin siis kannatettavaa, että hyvän tavan mukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon mm. kunkin alan erityispiirteet ja tietojen oikeasuhtaisuus verrattuna hyödyntämisen kaupalliseen arvoon.  

5. Säännökset radio- ja televisiolähetysten alkuperäisestä ja edelleenlähettämisestä 

Tekijänoikeuslakiin ehdotetaan verkkolähetysdirektiivin täytäntöönpanoon liittyviä muutoksia, jotka koskevat teosten käyttöä alkuperäisessä lähetystoiminnassa ja ohjelmien edelleen lähettämistä. Direktiivillä mahdollistetaan toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevien alkuperäisten lähetysten edelleen lähettäminen paitsi kaapeleitse myös iptv-verkoissa tai muussa hallinnoidussa ympäristössä, jossa vastaanottajien joukko on määrätty. Alkuperäisenä lähetystoimintana pidetään myös lähettäjäyritysten tietoverkoissa tarjoamia oheispalveluita. Näitä oheispalveluita olisivat esimerkiksi radioiden on demand -ohjelmat, joihin saisi jatkossa lisenssin tekijänoikeusjärjestöistä sopimuslisenssin nojalla. Uutena säännöksenä ehdotetaan myös, että lähettäjäyritys ei saisi kieltää lähetyksen edelleen lähettämistä ilman perusteltua syytä tai asettaa sille kohtuuttomia ehtoja. Arvioimme parhaillaan sääntelyn merkitystä radiotoimialalle, erityisesti huomioiden säännökseen sisältyvät oheispalvelut.   

Miten hanke etenee ja mistä saan lisätietoja? 

Tekijänoikeuslain hallituksen esitysluonnos on lausuntokierroksella lokakuussa ja hallituksen esitys annetaan joulukuussa 2021. Eduskunta käsittelee lakiesitystä kevätistuntokaudella 2022.  

RadioMedia valmistelee tarkempia kannanottojaan yhdessä Medialiiton kanssa. Käymme myös keskustelua eri yhteistyötahojen kanssa, muun muassa arvioimme Tekijänoikeuksien tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa alustojen vastuusääntelyn toimivuutta käytännössä. 

Mistä saa lisätietoja?